Siivoamista, tuntien pitoa ja ähky

Päiväni alkoi talomme siivouksella ja siivousintoni jatkui tallin kaappeihin ja varastoon, jossa teinkin paljon löytöjä. Löysin mm. kehdet melkein käyttämättömät suitset, parit ohjat, hyvin istuvan sadeloimen, kypärän sadesuojuksen ja suojia. 

Siivousrumban ja tallitöiden jälkeen minulle tuli illan ensimmäinen oppilas Kati, ratsastamaan Prinssillä.  Tunti kesti vain 45 minuuttia, kun Katilla ei enään sormet toiminut jääkerroksen alla. Seuraavan opilaan Jonnan kanssa pääsimme siis aloittamaan etuajassa, mutta puolen tunnin ratsastuksen jälkeen ei pikku tyttö voinut jäätymisen vuoksi ratsastaa. No, onneksi sain kuitenkin maneesimaksun kasaan ja lähdin itse maneesiin ratsastamaan Aneten ja Frenjan kanssa.

Maneessissa Flauta ravasi oikein nätisti ympyrällä hakien välillä muotoonkin. Tahti pysyi hvänä monta kierrosta putkeen! Töltti oli tosin melko jäykkää joten päätin irrotella sitä vähän laukalla ja johan alkoi tölttiä irtoamaan lopputunnista!
 

Palattuamme tallille, huomasin nopeasti, ettei Prinssi ollut aivan kunnossa, kun heinät eivät maistuneet, joten eikun taluttelemaan sitä pihalle ähkyepäilyn vuoksi. Ei kestänyt kauaa kun Prinssi alkoi hakeutua piehtaroimaan, jolloin aloimme syöttää parafiiniöljyä ruiskulla suuhun. Kävelin yli tunnin pakkasyössä ja sitten alkoi ruunan maha taas toimia. Ei onneksi ehtinyt kunnolla pamahtaa päälle, vaan saatiin kotikeinoilla hoidettua kuntoon. Jäin kuitenkin tätini luokse yöksi, jotta voin yöllä käydä vilkaisemassa, että kaikki on OK.

Yöllä ja aamulla Prinsis oli täysin normaali joten pystyin antamaan sille jo vähän heinää ja viemään sen ulos omaan pikkuiseen tarhaan. Onneksi selvisimme säikähdyksellä eikä eläinlääkäriä tarvinut kustua paikalle tai edes suunitella klinkalle lähtöä.

Pieni tulivuoreni

Tänään oli aivan mahtava sää! Sain otettua Furista ja Jadesta monta kivaa kuvaa ulkoa, kun aurinko paistoi :) Hyvän sään vuoksi, lähdinkin mmelko aikaisin tallille, jotta ehdin ratsastaa Flautan hyvin. Bussilla menin tallille, Jade kainalossa. Nykyään noustessani bussiin, näen paljon hymyileviä matkustajia.

Flauta oli erittäin herkkä ja energinen, kuin pieni tulivuori. Aloitin kentällä jossa se ravasi hyvässä tahdissa ympyrällä ja tölttiä menin ottamaan tielle. Se olikin niin nautinnollista menoa, kun hevonen teki kaiken itsestään ja minä sain vain fiilistellä selässä istuen aivan puhtaassa töltissä! Passitkin sujuivat hyvin siirtymisestä hidastukseen eikä laukkakaan ollut huono! Nyt sain taas paljon fiiliksiä jatkaa eteenpäin!

 

 

 

Unelmatalvi

Oli aluksi pieni järkytys kun aamulla näin sen lumen paljouden maassa. Kävelytiet olivat kuin iso luistinrata, mutta illalla liukkaasta kelistä huolimatta päätin lähteä Flautan kanssa viettämään hauskaa treenivapaata maastoa. 

Vihdoin kun olin tallilla, oli jälleen pimeää, mutta heijastimet päälle ja lumiseen metsään. Lunta oli kyllä paljon ja sää mitä mahtavin! noin -2 C pakkasta ja teitä ei oltu aurattu täysin paljaiksi. Vain pari polkua tehty lumeen, jossa oli kiva sitten ratsastella. Meninkin töltillä edestakaisin n. 4km lenkin ja hevonen tuntui todella energiseltä ja iloiselta. Tästä on mukava jatkaa kunnolla taas huomenna tai sunnuntaina.

Ratsastuksien jälkeen oli tallitöiden vuoro ja pääsin sitten ensimmäistä kertaa vaihtamaan Buffa-porttiin paristot ja ajastamaan sen uudelleen. On sekin kyllä hyödyllinen härveli, kun ei päiväheinistä tarvitse enään murehtia ;)

Tallihommien jälkeen lähdimme katsomaan serkkuani jorviin, kun hän sai tytön eilen yöllä :) Piti käydä heitäkin siellä moikkaamassa ennen kotiin pääsyä. 

 

Lopuksi vielä pari viime talvena otettua lumista kuvaa:

Annikan tunti

Vihdoin saimme järjestettyä Annikan opettamaan minua ja Steffiä. Annikalla kun on paljon oppilaita ja ratsutettavia hevosia, on hankala saada sopivia aikoja. Tänään lähdinkin sitten 45min aikaisemmin TETistä, jotta ehtisin hakea Jaden kotoa. Tallilla hankin heti Flautan tarhasta ja piti harjata suurimmat liat pois. Iloiseksi yllätyksekseni huomasin, että Flautan kesällä puoliksi kulunut harja on kasvanut hurjaa vauhtia ja nyt onkin jo kääntynyt alaspäin :)

Meillä tuli vähän kiire kävellä tallille jossa tunti pidettiin. Matkaa sinne on kuitenin n. 2km ja meillä jäi aikaa siihen vain alle 15 minuuttia joten jouduimme ravaamaan pari pätkää. Tunti oli todella hyvä! Harjoittelimme paljon ensin käynnissä ympyrällä oikeaa asetusta ja samalla askeleen pidennystä sekä luhennystä. Sama hommaa jatkettiin pitkään, mutta siihen lisättiin väistätys toisella ympyrän puolikkaalla joka sujui minulta ja Flautalta tosi hyvin!

Kun käynti alkoi toimia, pääsimme töltissä kokeilmeaan samaa, tosin lyhyemmällä väistätyspätkällä. Flautalla oli hyvä tahti töltissä, eikä päässyt venähtämään pitkäksi. Myös töltin väistätykset sujuivat hyvin, heti kun minäkin sain istuntani suoraksi. Kun töltti sujui ympyrällä hyvin jatkoimme hetken kahdeksikkoa ja sitten reippaammassa tempossa koko uraa pitkin, välillä ulos tai sisälle taivuttaen, jotta hevonen pysyisi yhtä pehmeänä niskasta.

Tunnin päätyttyä, heitimme hevosille loimet niskaan ja lähdimme kävelemään tallille päin. Samlla pystyimme miettimään erinlaisia, mutta vastaavia tehtäviä kotiin harjoiteltaviksi, sekä arvioimaan toistemme ratsastuksia.

 

Tässä vielä pari vanhempaa kuvaa Flautasta tältä syksyltä:

Vooi, miten kiva koira :)

Tosiaan, tuli tänään istuttua autossa monta tuntia, kun lähdettiin Mikkeliin asti katsomaan koiraa. Aamulla istuttiin autossa jo seitsemän jälkeen ja matka kohti Ristiinaa alkoi. Olimme jo kuukauden verran katsoneet vapaita shelttejä, kun edellinen shelttimme jouduttiin lopettamaan äkillisesti, oltua meillä vain muutaman viikon. Koirainto oli kuitenkin päällä, joten uutta koiraa alettiin etsiä piakoin. Meillä kävi erittäin hyvä tuuri, kun löysimme 2 vapaata aikuista shelttiä, joten niitä oli pakko mennä katsomaan. Matka oli pitkä ja ilma sateinen. Ei mikään ihanin ajosää siis...

Perillä meitä vastassa oli 8 shelttiä ja 1 belgianpaimenkoira, joten koiria kyllä riitti siinä talossa! Meillä valittavana oli 2,5 vuotias bluemerlenarttu Sony ja 1,5 uotias soopelinarttu Jade. Pitkään mietittyäme päädyimme Jadeen iloisemman luonteen ja nuoremman iän vuoksi. Sen pitäisi kuitenkin sopeutua meidän elämääme hyvin. Hevosiin on pakko tottua kun talleilla tulee vietettyä paljon aikaa ja hevosten kanssa tulee reissattua paljon. Niimpä pikkuinen Jade lähti kyydissämme lähes 300 km päähän.

Matka meni todella hyvin. Aluksi Jade oli hiukan hermostunut ja jännitti autossa, mutta melkein 100 km ajettuamme koira nukkui sikeästi sylissäni :) Vettä tuli edelleen ja ehti tulla ivan pimeää ennen kuin selvisimme takaisin kotiin. Hiukan oli Jade järkyttynyt talojen ja autojen paljoudesta, mutta nopeasti näytti neiti sopeutuvan uuteen ympäristöön. Myös kissan kanssa se tulee hyvin toimeen ja nukkuukin nyt tätä kirjoittessani tuolini alla ja kissa viereisessä sängyssä. Tässä muutama kuva uudesta perheenjäsenestäme. Nyt sillä on vähän huono turkki, kun pentukarva on juuri irronnut.

       

Tässä pari kuvaa Jadesta.

Tässä on sitten se meidän kissa, Furi.

sumua, jäätä ja loskaa

Jälleen 6h työpäivän jälkeen piti raahautua vielä tallille. Hyppäsin ensimmäiseen bussiin joka lähti edes tallille päin ja minun onnekseni sieltä tuli juuri sellainen bussi joka menee sinne suoraan :) Kuitenkin matkan aikana ehti pimeys laskeutua oikein kunnolla, eikä sumukaan auttanut näkyvyyteen... Tallille päästyäni, huomasin, että piha oli aivan jäinen ja sohjoa vielä jään päällä. Oikein mukava ilma siis maastoon ;)

Hain Flautan tarhasta ja harjasi sen oikein kunnolla. Päätin kokeilla pitkästä aikaa kankia, miten neiti toimii nykyään niillä. Kun hyppäsin selkään ja lähdin kävelemään, huomasin heti, että Flauta on paljon rennompi ja herkempi ratsastaa valmennuksen jälkeen. Yleensä se on nostanut pään ylös ja lähtenyt kävelemään hyvin passitahtisesti. Hetken käveltyäni, otin ravin. Jää auttoi minua siinä hyvin paljon, koska Flauta ei halunnut mennä kovaa, kun pelkäsi liukastuvansa, jolloin ravissa pysyi hyvä, hidas tahti ja hevonen käytti hyvin selkäänsä.

Töltti on Flautalle se helpoin askellaji ja siinähän oli varaa juosta jäästä huolimatta. No ei se haittaa vaikka vauhti olisikin vähän reippaampi, kunhan hevonen on käsissä ja tahti on puhdas. Niinhän se oli, kun usklsin vähän päästää sitä etenemään. Pääsin kokemaan oikein mukavaa tikittävää tölttiä useita kilometrejä! Tätä olen kaivannut jo monta viikkoa :)

Laukkaa otin aika paljon kotiin päin ja kokeilin siinä samassa myös pienen pätkän passia, jonka sain hyvin nostettua ilman ylimääräisiä repimisiä tai riuhtomisia. Passissa oli hyvää vauhti ja tahti, eli ensi vuoden kisasuunitelmat voivat onnistuakin. Laukka oli mukavan 3-tahtista, pyöreää ja melko hidasta, jään vuoksi.

Tallilla menin vielä hetkeksi kentälle ravailemaan ympyrälle ja Flautahan ravasi! Menin monta kierrosta ilman rikkoja, jota se ei kovin usein tee. Lopuksi kävelytin Flautan hyvin ja vein sen talliin valmiiksi iltatallin tekijää varten. Pitihän minun vielä karsinat ja tarha siivota sillä välin kun äiti laitteli heiniä ja ruokia. Ei kannata ikinä ensin ratsastaa ja sitten tehdä tallitöitä, kun ratsastus on imenyt viimeisetkin voimat...

Pientä, mutta tarpeellista

Olin koko päivän työharjoittelussa. Työpäiväni InterSportissa on klo 10-16, joten kun tallille asti pääsin oli jo aivan pilkko pimeää :( Päätimme äidin kanssa, että ajetaan sitten suoraan Horzeen, kun äiti oli varannut sieltä erään takin. Minä sitten kiertelin pitkin liikettä ja päätin toteuttaa pitkään olleen haaveeni ostamalla Roeckl Suprema Leather- hanskat. Ne kun on niin ihanan tuntuiset kädessä, eikä minulla ollut aiemmin kunnollisia talviratsastushankoja.

Vihdoin, kun lopulta selvisimme tallille asti, alkoi hirveä kiire hoitaa hevoset. Minä siivosin bokseja samalla kun äiti alkoi pussittaa heiniä ja laittamaan vatiruokia valmiiksi iltatallin tekijää varten. Ratsastin ensin vanhuksen, eli minun ensimmäisen oman hevosen Prinssin, joka on nyt jo 19-vuotias. Sovelsin sillä eilisiä oppeja ja vain hetken harjoittelun jälkeen minulla oli herkkä ja tapuisia vanhus! Hanskatkin oli aivan mahtavat :)

Prinssin jälkeen vuorossa oli Flauta, minun toinen hevoseni joka tuli minulle 2 vuotta sitten Islannista. Koska eilinen valmennus oli niin rankka, päätin vain juoksuttaa sen. Olen huomannut että kaksin ohjin juoksuttaessa Flautan ravi paranee paljon ja takaosa työskentelee paremmin kuin pelkkien sivuohjien kanssa. Tänäänkin Flauta oli todella irtonainen ja kuulias. Lopuksi halusin irtojuoksuttaa sitä hetken, koska virtaa tuntui olevan paljon ja niimpä Flauta juokikin monta kierrosta pukkilaukkaa, kantaen itseään hyvin juostessaan. Laukkakin alkoi muodostua 3-tahtisemmaksi juostessa!

Aluevalmennus

Tänään oli syksyn viimeinen aluevalmennus Kytäjällä. Minua jännitti aivan hirveästi koko aamun ja vielä matkallakin, mitä Sirpa sanoo Flautasta. Töitä olen tehnyt hirveästi sen kanssa ja toivon, että jotain kehitystä on tapahtunut hevosessa ja minussa. Kytäjällä oli kylmä! Kuitenkin, kun pääsin maneesiin ja aloin verrytellä Flautaa, tuli taas lämmin.

Kun vihdoin valmennus pääsi oikeasti alkamaan, kuunteli flauta jo todella hyvin minua. Kuitenkin Sirpan mielestä Flauta ei odottanut minua lainkaan vaan sähelsi käynnisä jonkin verran eikä levännyt askeleessa alinkaan. Sitten menimme ympyrälle jossa minun piti istunnalla saada hevonen kävelemään lähes askel kerralla. jos Flauta lähti vähänkin kiihdyttää, jarrutin sitä istunnallani ja siirsin sitä askeleen ulospäin. Hetken työskentelyn jälkeen Flauta alkoi koota itseään alhaalta päin ja työskenteli hyvin takaosallaan, JES!

Käynnin jälkeen aloi töltti harrjoittelut uraa pitkin. Lisäyksiä pitkillä sivuilla ja hiljennys ennen kulmaa istunnalla ja kulmassa asettus sisälle ja painon siirto askeleen verran ulos. Lopulta Flauta oli todella pehmeä suusta ja kuunteli minua täysin. Töltin tahti oli hyvä ja paino siirtyi enemmän taakse. Töltin jälkeen otimme ravia muutaman kirroksen.

Minun istuntani oli kehittynyt kuulema hyvin paljon ja hevonen oli edistynyt enemmän kuin Sirpa olisi uskonut! Tällä innolla ja ohjeilla pitää jaksaa ensi kevääseen asti, jolloin alkaakin minun ja Flautan ensimmäinen kunnon kisakausi, toivotavasti :) Passia pitäisi vielä treenailla, kun tähtäin on kuitenkin se 5-käynti!

Illalla kotona saimme soiton eräästä koirasta, joka olisi vapaana. Sitä lähdemmekin katsomaan ensi lauantaina, jospa se muutaisi meille asumaan :)