Tänään oli syksyn viimeinen aluevalmennus Kytäjällä. Minua jännitti aivan hirveästi koko aamun ja vielä matkallakin, mitä Sirpa sanoo Flautasta. Töitä olen tehnyt hirveästi sen kanssa ja toivon, että jotain kehitystä on tapahtunut hevosessa ja minussa. Kytäjällä oli kylmä! Kuitenkin, kun pääsin maneesiin ja aloin verrytellä Flautaa, tuli taas lämmin.
Kun vihdoin valmennus pääsi oikeasti alkamaan, kuunteli flauta jo todella hyvin minua. Kuitenkin Sirpan mielestä Flauta ei odottanut minua lainkaan vaan sähelsi käynnisä jonkin verran eikä levännyt askeleessa alinkaan. Sitten menimme ympyrälle jossa minun piti istunnalla saada hevonen kävelemään lähes askel kerralla. jos Flauta lähti vähänkin kiihdyttää, jarrutin sitä istunnallani ja siirsin sitä askeleen ulospäin. Hetken työskentelyn jälkeen Flauta alkoi koota itseään alhaalta päin ja työskenteli hyvin takaosallaan, JES!
Käynnin jälkeen aloi töltti harrjoittelut uraa pitkin. Lisäyksiä pitkillä sivuilla ja hiljennys ennen kulmaa istunnalla ja kulmassa asettus sisälle ja painon siirto askeleen verran ulos. Lopulta Flauta oli todella pehmeä suusta ja kuunteli minua täysin. Töltin tahti oli hyvä ja paino siirtyi enemmän taakse. Töltin jälkeen otimme ravia muutaman kirroksen.
Minun
istuntani oli kehittynyt kuulema hyvin paljon ja hevonen oli edistynyt
enemmän kuin Sirpa olisi uskonut! Tällä innolla ja ohjeilla pitää jaksaa
ensi kevääseen asti, jolloin alkaakin minun ja Flautan ensimmäinen
kunnon kisakausi, toivotavasti :) Passia pitäisi vielä treenailla, kun
tähtäin on kuitenkin se 5-käynti!
Illalla kotona saimme soiton eräästä koirasta, joka olisi vapaana. Sitä lähdemmekin katsomaan ensi lauantaina, jospa se muutaisi meille asumaan :)